Partiolippukunta Hyvinkään Nummenpojat ry täytti vuonna 2019 kunnioitettavat 95 vuotta. Tervetuloa tutustumaan vireän vanhuksen vaiheisiin eri vuosikymmenillä!

 

Vuodet 1910–1930

hirvijarvi_1928

1916 Partioliike saapui Hyvinkäälle, mutta kuihtui pois saman vuoden aikana.

1924 Ensimmäinen partiolippukunta Hyvinkään Hirvet perustettiin Suomen Vapaan Partioryhmän edustajakokouksen yhteydessä 12.–13.1.1924. Hyvinkään Hirvet olivat aloittaneet toimintansa epävirallisesti jo syksyllä 1923, ja perustamispäivänään lippukunta oli jo kolmen vartion vahvuinen. Lippukunnanjohtajana toimi Osmo Meriluoto.

1925 Lippukunnan ensimmäinen oma kesäleiri järjestettiin Hämeenlinnassa.

1926 Hirvien toinen kesäleiri järjestettiin Suursaaressa, minkä jälkeen erimielisyydet hajottavit lippukunnan syksyllä kahtia. Pieni joukko jäseniä muodosti uuden lippukunnan Susi-Veikot, ja loppu lippukunta vaihtoi nimensä Hyvinkään Nummen Pojiksi. Nykyiseen kirjoitusasuunsa Hyvinkään Nummenpojat nimi vaihtui muutaman vuoden sisällä.

1927 Uuden nimen myötä päätettiin vaihtaa myös partioliittoa. Lippukunta erosi Suomen Vapaasta Partioryhmästä ja liittyi Suomen partiopoikaliittoon. Kesäleiriä vietettiin Sysmässä. Leiri kesti viisi ja puoli viikkoa ja sai oman postiosoitteen: Osmo Meriluoto, Sysmä, Suopelto, Nummen Poikien kesäleiri.

1928 Hyvinkään Hirvien huivi oli alun perin sini-harmaa. Nimen ja liiton vaihdon jälkeen väriksi anottiin sini-keltaista, mutta sitä ei hyväksytty. Uusi hakemus puna-vihreästä huivista sen sijaan hyväksyttiin.

 

Vuodet 1930–1940

leirilla_1930-401930 Nummenpojat osallistuivat kansainväliselle partioleirille Kangasalla. Uuden vuosikymmenen alussa Nummenpoikien jäsenmäärä oli kasvanut jo pitkälle toiselle sadalle.

1933 Nummenpoikiin perustettiin torvisoittokunta. Soittokunta niitti tulevina vuosina mainetta esiintyen useissa tapahtumissa.
Se oli esimerkiksi vuonna 1935 järjestetyn Partiopoikaliiton kesäleirin virallinen soittokunta.

1934 Lippukunta juhli 10-vuotispäiväänsä Hyvinkään Yhteiskoululla 14. tammikuuta.

1936 Nummenpojat osallistuivat Eestin Partiopoikien suurleirille Haapsalussa.

1937 Lippukunnanjohtajana aina perustamisesta saakka toiminut Osmo Meriluoto muutti Hyvinkäältä pois Ouluun. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Kaarlo Arosuo.

1938 Lippukunnan johtaja vaihtui jälleen. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittin Saul Weckström.

1939 Nummenpojat järjestivät piiripäivät Hyvinkäällä. Sodan alkaessa lippukunnan toiminta supistui huomattavasti. Lippukunnan jäsenet toimivat väestönsuojelussa, palokunnassa ja suojeluskunnassa.

 

Vuodet 1940–1950

sota-aika1940 Lippukunnan toimintaa vaikeuttivat käynnissä oleva sota ja oman kerhohuoneen puuttuminen. Lippukunta kuitenkin toimi koko talvisodan ajan.

1941 Kesäkuun 15. päivänä, 10 päivää ennen jatkosodan alkua, lippukunnan perustaja Osmo Meriluoto sai surmansa lento-onnettomuudessa Hyvinkään lentokentän läheisyydessä.
Meriluoto oli harjoittelemassa syöksykäännöksiä ja taisteluimmelmanneja VL Pyry harjoitushävittäjällä PY-3. Meriluoto aloitti noin 500 metristä selkäsyöksyn, joka epäonnistui. Kone iskeytyi pyrstöään myöten suohon. Lentäjä sai surmansa välittömästi.

1943 Lippukunnan ryhmät toimivat jatkosodan aikana valmistaen esimerkiksi leikkikaluja ja lahjoja seurakunnalle edelleen köyhille perheille jaettaviksi.

1944 Käytännössä kaikki lippukunnan johtajat olivat sidottuna sotaan, mikä esti lippukunnan toiminnan.

1941–1944 Nummenpoikien riveistä kaatui jatkosodassa 30 sankarivainajaa. Lippukunta oli sotavuosina myös vahvasti mukana viemässä suruviestiä kaatuneiden jäsentensä perheille.

1945 Sodan päätyttyä alkoi lippukunnan toiminta jälleen palautua ennalleen. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Aaro Hakala.

1948 Lippukunnanjohtajana aloitti Eero Koski.

 

Vuodet 1950–2002

triangeli_1991

1950–1973 Nummenpoikien toiminnasta sotien jälkeisillä vuosikymmenillä on tallessa hyvin vähän tietoa. Kuuleman mukaan lippukunnalla oli aktiivistakin toimintaa 50-luvulla, mutta 60-luku on meille täysin pimennossa. Jos jollain lukijoista on tietoa tästä ajasta, kuulisimme kovin mielellämme lisää.

1973–1990 Lippukunnanjohtana toimi Nummenpoikien historian pitkäaikaisin lippukunnanjohtaja Aulis ”Aukki” Savioja. Aukki luotsasi Nummenpoikia aina 90-luvun alkuun saakka. Aukin aikana lippukunnan toiminta oli hyvin aktiivista, jäsenmäärän käydessä parhaimmillaan 200 jäsenen tietämillä ja ollen yleensäkin selvästi 100 jäsenen paremmalla puolella.

1990–2002 Aika oli lippukunnassa muutoksen aikaa. Lippukunnanjohtajat vaihtuivat lähes vuosittain ja toiminta kutistui kutistumistaan. Vuonna 2001 lippukunnassa toimi enää vain muutama johtaja.

 

Vuodet 2002–2015

seikkailijoita_20102002 Vuosituhannen vaihteen jälkeen lippukunta oli kuihtumispisteessä. Nummenpojissa ei toiminut yhtään ryhmää ja jäseniä oli jäljellä parikymmentä, hekin kaikki aikuisia. Uusi nousu kuitenkin alkoi, kun tuore lippukunnanjohtaja Jarkko Siekkinen päätti Hyvinkäälle muutettuaan nostaa maineikkaan lippukunnan takaisin kukoistukseen.

2005 Toiminta oli saatu uudelleen käyntiin – Jarkon johdolla Nummenpojat oli kasvanut kahden lauman ja yhden vartion lippukunnaksi.

2006 Jarkon jälkeen lippukunnanjohtajana toimi vuoden ajan Petri Vähä-Antila. Nummenpojat järjestivät vuosittain kolme retkeä – keväisin, syksyisin ja talvisin.

2007 Lippukunnanjohtajana aloitti Samuli Vuokila.

2008 Nummenpojat osallistuivat runsain joukoin Kohina-piirileirille Hangon Syndalenissa. Samana vuonna järjestettiin myös ensimmäinen lippukunnan vanhempien ikäkausien oma retki. Tästä alkanut TaSaVa-perinne jatkuu edelleen.

2009 Hyvinkäällä järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosiin kaikkien lippukuntien yhteinen kesäleiri. Tetraedrille osallistuivat Nummenpoikien lisäksi Hyvinkään Metsätytöt, Hyvinkään Miilupartio sekä vasta perustettu Martin Partio.

2010 Vuoden Nummenpoika -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran.

2011 Samulin siipien alla lippukunta oli kasvanut 44 sudenpentuun, 14 seikkailijaan, 7 tarpojaan, 1 samoajaan ja 24 aikuiseen aktiiviseen johtajaan. Muut jäsenet mukaan lukien lippukunnan vahvuus ylitti uudelleen 100 jäsenen rajan. Samulin muuttaessa perheineen Kanadaan lippukunnanjohtajana aloitti Juha "Dalle" Dahlman. Lippukunnan kasvu jatkui Dallen toimiessa lippukunnanjohtajana, ja suurin osa jäsenistä oli aktiivisesti mukana viikkotoiminnassa.

 

Vuodet 2015–2020

soppis2015 Nummenpoikien kasvu jatkui tasaisena jäsenmäärän lähestyessä 150:ä. Mukana oli uusien vanhempien lisäksi myös yhä enemmän nuoria johtajia. Lippukunnanjohtajan pesti siirtyi vaeltajille, kun tehtävään valittiin Risto "Rike" Kiiskinen.

2017 Lippukunnanjohtajana aloitti Aarno "Arska" Glad. Nummenpojat hankkivat soppatykin, jolla kerätään varoja lippukunnan toimintaan. Hangon Syndalenissa järjestetylle Uudenmaan Partiopiirin piirileiri Säihkeelle osallistui yli 100 nummenpoikaa. Lippukunnan hallinnossa siirryttiin kolmijohtajuusmalliin, jossa lippukunnanjohtajan pestin osa-alueet jaetaan lippukunnanjohtajalle, ohjelmajohtajalle ja pestijohtajalle.

2018 Nummenpojat ylitti 150 jäsenen rajapyykin. Lippukunnan viikkotoiminta siirtyi vähitellen Kirkonmäeltä Viertolan kololle osoitteeseen Pappilankatu 26.

2019 Nummenpojat ja Metsätytöt järjestivät yhteisen kesäleirin Kurun Vaakaniemessä.

 

Menneet kesäleirit

20162008 Kohina (Uudenmaan piirileiri)

2009 Tetraedri (Hyvinkään alueleiri)

2010 Kilke (Suomen Partiolaisten suurleiri) & Vilke

2011 Hekule

2012 Huima (Uudenmaan piirileiri)

2013 Loh Ness

2014 Leonardo (Hyvinkää–Nurmijärvi-alueleiri)

2015 Skönari

2016 Roihu (Suomen Partiolaisten suurleiri) & Ruoho

2017 Säihke (Uudenmaan piirileiri)

2018 Fartyyki

2019 Orbis (Nummenpoikien ja Metsätyttöjen yhteisleiri)

2020 Valkama (Uudenmaan piirileiri – ilmoittautuminen käynnissä 4.3.2020 asti!)